Zora Biosciences Sydän- ja diabetesriskitesti

Hertta: Sydänkohtaus- ja diabetesriskitesti

Sydänkohtaus- ja diabetesriskin voi nyt todeta helposti yhdellä näytteellä

Hertta on verinäytteeseen perustuva testi, joka mittaa vakavan sydänkohtauksen riskiä tarkemmin kuin yleisesti käytetyt kolesterolimittaukset. Hertta-testillä voi määrittää myös riskin sairastua tyypin II diabetekseen.

Lue lisää Hertta-tutkimuksesta Hertta-sivulta. Hertta-testi on saatavilla yksityisiltä lääkäriasemilta sekä julkisesta terveydenhuollosta Pirkanmaan, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen alueelta sekä Pohjois-Suomesta. Hertta – Miten testiin -sivulta löytyy linkit lääkäriasemiin ja laboratorioihin, joista testi on saatavilla.

Kenelle Hertta-sydänkohtausriskitesti sopii?

Henkilöille, joilla on suvussa sydän- ja verisuonitauteja tai tyypin II diabetesta.
Henkilöille, joilla on muita sepelvaltimotaudin tai diabeteksen riskitekijöitä.
Sepelvaltimotautipotilaille, joiden uusintakohtausten riskiä voidaan arvioida testillä.
Kolesterolilääkkeitä käyttäville henkilöille mittaamaan onko käytetystä hoidosta ja toimenpiteistä huolimatta riski edelleen kohonnut.
Sydämensä terveydestä kiinnostuneille.

Hertta määrittää todennäköisyyden sairastua tyypin II diabetekseen

Hertta-riskitesti sopii henkilöille, joilla on sukurasitteena sydän- ja verisuonitauteja, kuten sepelvaltimotauti, korkea kolesteroli, diabetes, korkea verenpaine tai oireina rintakipuja, hengenahdistusta, väsymystä, hengenahdistusta ja rytmihäiriöitä. Testi sopii myös henkilöille, joilla epäillään sukurasituksen vuoksi tai muusta syystä olevan kohonnut riski tyypin II diabetekseen

Hertta-testin avulla voidaan myös arvioida sepelvaltimotautipotilaiden riskiä saada uusi kohtaus ja kolesterolilääkkeitä käyttävien hoidon riittävyyttä. Huolimatta kolesterolia alentavasta lääkityksestä sydänkohtauksen riski voi olla kohonnut, jolloin puhutaan jäännösriskistä. Tämän jäännösriskin Hertta tunnistaa.

Hertta mittaa myös vakavan sydänkohtauksen todennäköisyyttä. Ajoissa todettuun riskiin voi vaikuttaa.

sydänkohtaus_small

Miten Hertta toimii?

Hertta-tutkimuksessa määritetään verinäytteestä keramidimolekyylien pitoisuuksia massaspektrometrillä. Keramidimolekyylien perusteella lasketaan riskiluku. Tutkimus antaa sydänriskiluvun ja diabetesriskiluvun sekä riskilukuihin perustuvat lausunnot.

Keramidit ovat solukalvolla sijaitsevia lipidejä. Keramidien seerumipitoisuudet kohoavat varsinkin solujen stressitilanteissa kuten eri syistä johtuvissa tulehdusreaktioissa, liialliseen kalorien saantiin liittyvässä lipidien kertymisessä tai kudosten hapenpuutteessa. Keramidit liittyvät useisiin sepelvaltimotaudin mekanismeihin; ne kerääntyvät verisuonten seinämien plakkeihin, lisäävät LDL-partikkeleiden aggregoitumista, voimistavat tulehdusprosesseja, indusoivat solukuolemaa ja nostavat tromboosiriskiä aktivoimalla verihiutaleita.

Perinteisillä yleisesti käytössä olevilla testeillä ei pystytä tunnistamaan henkilöitä, joilla on kohonnut riski sydäninfarktiin tai jopa sydänperäiseen kuolemaan.

Mitä jos riskini on kohonnut?

Mikäli sydänkohtauksen riskisi on kohonnut, jatkotoimenpiteistä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Lääkäri arvioi tilanteen ja toimenpiteet aina tapauskohtaisesti. Riskiä alentavat elämäntapamuutokset, kuten tupakoinnin lopettaminen, ruokavalion muuttaminen, liikunnan lisääminen ja stressin vähentäminen. Hoitomuotoja ovat myös lääkehoidon aloitus tai sen optimointi. Tapauskohtaisesti voidaan harkita tarvetta rasituskokeelle tai sepelvaltimoiden kuvantamiselle.

Hertta riskiarvioon perustuvat hoitomahdollisuudet

Lääkityksen aloittaminen aikaisemmin
Hoitoon sitouttaminen
Elämäntapamuutoksiin motivointi: tupakoinnin lopettaminen, ruokavalio, liikunta, stressin vähentäminen
Tiheämmät seurantakäynnit
Hoidon optimointi: mahdollinen lisälääkitys (statiini, antitromboottinen hoito, ACE-inhibiittorit)
Uudet hoitomuodot: PCSK9-estäjät, tulevaisuudessa anti-inflammatoriset lääkkeet

Hertta on validoitu laajoissa potilasaineistoissa

Laajoissa Corogene, SPUM-ACS ja BECAC -aineistoissa tehtyjen tutkimusten mukaan CERT-määritys on huomattavasti parempi sydänkohtausriskin arvioinnissa kuin mikään yleisesti käytössä oleva laboratoriotutkimus, kuten kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridit, CRP tai apolipoproteiinit (Laaksonen et al., Eur Heart J, 2016).

Diagnostinen tarve sydän- ja verisuonitautien ennustamiselle

Perinteisillä yleisesti käytössä olevilla testeillä ei pystytä tunnistamaan, onko potilaalla kohonnut riski vakavaan sydänperäiseen tapahtumaan, kuten sydäninfarktiin tai sydänperäiseen kuolemaan. Puolella sairaalahoitoon joutuvista sydäninfarktipotilaista on normaalit kolesteroliarvot. Korkean riskin sepelvaltimotautipotilaiden kolesteroliarvot voivat siis olla samanlaiset tai jopa alhaisemmat kuin niillä, joiden tauti on vakaampi. Sepelvaltimotauti voi olla myös täysin oireeton, eikä se aina selviä perinteisillä kolesterolitesteillä. Sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire voi olla äkkikuolema aiemmin täysin perusterveellä henkilöllä.

Alentamalla LDL-kolesterolia lääkkeillä voidaan 25 % vakavista sydäntautikohtauksista ehkäistä, mutta muihin 75 % tapauksista hoito ei tehoa. Lisäksi, suurin osa sepelvaltimotautipotilaista aliarvioi oman riskinsä saada vakavia, mahdollisesti kohtalokkaita sydäntautioireita. CERTin avulla voidaan tunnistaa ne korkean riskin potilaat, joilla kolesterolia alentavasta lääkityksestä huolimatta on kohonnut riski saada sepelvaltimokohtauksia kuten sydäninfarkti tai sydänkuolema.

Tuloksekkaan hoidon kannalta on erityisen tärkeää tunnistaa korkean riskin potilaat ajoissa ja hoitaa heidät mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Suurin osa sydänkuolemista tapahtuu alle vuorokauden sisällä kohtauksen alusta, jolloin hyvällä ennakoivalla hoidolla on suuri merkitys kuolemien ehkäisyssä. Tämän vuoksi riskin arvioimista tulee parantaa, jotta korkean ja matalan riskin potilaat tunnistetaan, ja heidän hoitonsa voidaan optimoida riskitason mukaisesti.