Lehdistötiedote: Uusi sydänkohtauksen riskitesti

Suomalaiskeksintö: laboratoriotesti kertoo sydänkohtauksen riskistä

Suomalaistutkijat ovat onnistuneet kehittämään uuden laboratorioveritestin, joka ennustaa nykyisin käytössä olevia kolesterolitestejä paremmin sepelvaltimotautipotilaiden sydänkohtauksen ja sydänkuoleman riskiä (1). Tavoitteena on saada keramideihin perustuva riskitaulukko lääkäreiden käyttöön vielä tämän vuoden aikana.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat edelleen vajaan puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Ne muodostavat suurimman yksittäisen kuolinsyiden ryhmän (2). Sepelvaltimotautikuolleisuus vaihtelee 1–3 prosentin välillä ja muiden kuin hengenvaarallisten sydäntapahtumien osuus on 1–2 prosenttia vuodessa (1).

Sydäntapahtuman, kuten esimerkiksi sydänkohtauksen, riski vaihtelee kuitenkin yksilöllisesti suuresti, ja sitä on vaikea ennustaa. Sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire voi olla äkkikuolema.

– Lääkärit tarvitsevat uusia työkaluja. Yksilöllisen riskin ennustaminen ja hoitojen vaikuttavuuden arviointi on entistä tärkeämpää, kun kalliita tulevaisuuden hoitoja otetaan käyttöön. Uudella laboratoriotestillä voidaan löytää riskipotilaat, jotka hyötyisivät intensiivisestä hoidosta sekä myös ne hyvän ennusteen potilaat, joilla voidaan välttää lääkkeiden ylikäyttöä ja lääkkeiden sivuvaikutuksia, toteaa lääketieteellinen johtaja Reijo Laaksonen diagnostiikkayritys Zora Biosciences Oy:sta.

Suomessa todetaan noin 25 000 sydäntapahtumaa vuodessa, joista neljännes johtaa kuolemaan. Parempi diagnostiikka voi vähentää infarktikuolleisuutta merkittävästi, jos nämä korkean riskin potilaat voidaan tunnistaa entistä paremmin ajoissa. Mikäli 15 prosenttia kuolemista ehkäistäisiin kohdistamalla tehostettu hoito oikeille potilaille, voitaisiin ehkäistä jopa 1 000 ennenaikaista sydänkuolemaa.

Lisäksi on mahdollista, että muita kuin kuolemaan johtavia infarkteja voidaan vähentää. Yhden infarktin ensimmäisen vuoden suorat hoitokustannukset ovat jopa 17 000 euroa per potilas. Jos sydäninfarktien määrää voitaisiin paremman diagnostiikan ja tehostuneen hoidon ansiosta vähentää viidellä prosentilla, sydäninfarktien hoitokustannuksissa saavutettaisiin kymmenen miljoonan euron säästö, vaikka lisäkustannukset laboratoriokuluista, lääkärikäynneistä ja mahdollisista lääkkeistä otettaisiin huomioon.

Laaksosen mukaan korkean riskin sydäntautipotilaiden hoitoa on mahdollisuus parantaa esimerkiksi lisäämällä seurantakäyntejä ja tehostamalla elämäntapaohjausta sekä myös arvioimalla lääkehoitoa uudelleen.

– Tutkimustulos ei vaikuta nykyiseen statiinihoitokäytäntöön. Hoitoa pitää kuitenkin terävöittää erityisesti korkean riskin potilailla, joilla on viisinkertainen riski saada jokin sydäntapahtuma, Laaksonen arvioi.

Ateroskleroosin komplikaatioita voidaan Laaksosen mukaan pitää tulehdussairautena. Zoran mittaamat merkkiaineet, keramidit, ovat yhteydessä plakkien haavoittuvuuteen, kun ne vauhdittavat keskeisiä ateroskleroosi-prosesseja kuten lipoproteiinien aggregaatiota, tulehdustilaa, hapettumista ja solukuolemaa.

 

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia plasman keramidien (Cer) ennusteellista arvoa sydän- ja verisuonikuolemien merkkiaineena kolmessa sydän- ja verisuonitautipotilaiden kohortissa (suomalainen Corogene-tutkimus, sveitsiläinen SPUM-ACS-tutkimus, norjalainen BECAC-tutkimus).

Keramidi on yksi elimistön monesta sadasta rasvayhdisteestä, joka sitoutuu LDL-partikkeleihin kolesterolin tavoin. Tutkimustulokset osoittavat, että tietyt keramidit (Cer) ennustavat sydänkuolemia tarkemmin kuin nykyisin käytössä olevat kolesterolitestit stabiilia sepelvaltimotautia sairastavilla sekä korkeamman riskin sepelvaltimotautikohtauspotilailla. Merkkiaine toimii tutkimuksen mukaan myös jo statiinihoidossa olevilla potilailla.

Keramideista muodostettiin neljä riskiluokkaa. Korkeimpaan riskiluokkaan kuului noin kymmenen prosenttia tutkimuksen sepelvaltimotautipotilaista, ja heillä on noin viisinkertainen riski saada jokin sydäntapahtuma.

Tutkimustulokset on julkaistu nopeutetusti European Heart Journal -lehden verkkojulkaisussa.1 Keramideihin perustuva riskitaulukkoa validoidaan parhaillaan suuremmissa kohorteissa ja kliinisessä käytännössä.

 

Lisätiedot:

Zora Biosciences, lääketieteellinen johtaja Reijo Laaksonen, puh. +358 40 833 3018, reijo.laaksonen_at_zora.fi

 

Viitteet:

1. Laaksonen et al. Plasma ceramides predict cardiovascular death in patients with stable coronary artery disease and acute coronary syndromes beyond LDL-cholesterol. European Heart Journal doi:10.1093/eurheartj/ehw148.

2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kansantaudit. (https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys)